Physiological determinants and assessment of stress and recovery among media workers

Good recovery helps to restore functional reserves and facilitates the positive effects of stress at work. The risk of job stress is increased by excessive quantitative demands, low job control, poor recovery and disruption of biological rhythms. Stress causes changes in autonomic nervous system (ANS) function and in excretion of cortisol hormone regulated by hypothalamus-pituitary-adrenal cortex (HPA) axis. Melatonin and cortisol are diurnally oscillating hormones reflecting disruption of biological rhythms. Common symptoms of harmful stress are sleep problems, exhaustion and decrease in work efficiency. The risk of many common diseases increases. In this study perceived and physiologically measured stress and recovery were analysed in media work, which contains typical risk factors of job stress in 24/7 society. A standardized questionnaire was mailed to all employees of the Finnish Broadcasting Company with irregular shift work (ISW, n = 750) and to an equal number of randomly selected controls with regular 8-hour daytime work (RDW). The questionnaire included items of work characteristics, perceived stress, mental and physical health and lifestyle. The response rate was over 80 % in ISW group and about 35 % in RDW group. Seventy respondents from both groups were randomly selected for physiological measurements. Cortisol and melatonin hormones were analysed from five salivary samples taken while subjects were awake. Heart rate variability as indicator of ANS function was calculated from 24 hour ECG recordings. Body movements were monitored by actigraphy. Severe subjective stress, irregular shift work, and short actual sleep time were all significant explanatory variables of augmented morning cortisol response. The risk of daytime sleepiness was nearly twofold in the ISW group compared to the RDW group. The daytime sleepiness was associated with attenuated relaxation of ANS during sleep in ISW group. The changes in the afternoon and evening levels of cortisol and melatonin hormones might predispose to difficulties in initiating sleep. In all, about 40 % of workers reported high job control and 40% low job control. During the recovery period (from 18.00 to 06.00 hrs between working days), those who experienced high job control at work had significantly better recovery of ANS function than other workers. Depression, hypertension and poor general health were associated with many types of sleep disorders and they all increased the risk of nocturnal waking. Severe stress doubled the risk of difficulties initiating sleep and the risk of non-restorative sleep. Analysis of recovery should be included in the evaluation of workers health and well-being in 24/7 society. Simultaneously analysed autonomic nervous system function and neuroendocrine indicators provide additional information about stress and recovery. Ambulatory measurements in real life settings could offer new insights in occupational health studies, once their validation has been achieved.Sopiva määrä stressiä ja hyvä palautuminen vahvistavat elintoimintoja ja parantavat hyvinvointia. Voimavaroja kuluttavaa työstressiä lisäävät vähäiset vaikutusmahdollisuudet työhön, riittämätön palautuminen ja biologisten rytmien häiriintyminen. Elimistön stressitilaa kuvastavat autonomisen hermoston toiminta sekä aivolisäkkeen ja lisämunuaisen kuoren ohjaama kortisolihormonin eritys. Melatoniinihormoni ja kortisoli heijastavat biologisiin rytmeihin liittyviä vaikutuksia. Haitallisen stressin oireita ovat uniongelmat, uupuminen ja työtehon heikkeneminen. Monien tavallisten kansansairauksien vaara lisääntyy. Tutkimuksessa analysoitiin koettua ja fysiologisesti mitattua stressiä ja palautumista mediatyössä, joka sisältää useita 24/7 yhteiskunnan työelämälle tyypillisiä kuormitustekijöitä. Työn piirteitä, stressiä, terveyttä ja elintapoja kartoittanut kysely lähetettiin kaikille tutkimusajankohtana epäsäännöllistä vuorotyötä Yleisradiossa tehneille työntekijöille (N=750) ja yhtä suurelle joukolle säännöllistä päivätyötä tehneitä. Kyselyyn vastasi epäsäännöllistä vuorotyötä tehneistä yli 80 % ja päivätyötä tehneistä noin 35 %. Molemmista ryhmistä satunnaistettiin 70 työntekijää fysiologisiin mittauksiin. Kortisolin ja melatoniinin pitoisuudet määritettiin viidestä työpäivän aikana otetusta sylkinäytteestä. Autonomisen hermoston tilaa seurattiin 24 tunnin ajan mukana pidettävällä EKG-laitteella. Ranteeseen kiinnitetty liikeanturi tallensi tiedot kehon liikkeistä ja unesta. Voimakasta kortisolin heräämisvastetta selittivät koettu stressi, lyhyt uni ja epäsäännöllinen vuorotyö. Päiväaikaisen väsymyksen riski oli epäsäännöllisen vuorotyön ryhmässä kaksinkertainen säännöllisen päivätyön ryhmään verrattuna. Päiväväsymys oli yhteydessä autonomisen hermoston huonoon rentoutumiseen unen aikana. Päiväväsymystä kokevilla oli kortisolin ja melatoniinin tasoissa iltapäivällä ja illalla muutoksia, jotka voivat selittää nukahtamisvaikeuksia. Työntekijöistä noin 40 % koki työn hallintansa hyväksi ja 40 % huonoksi. Työvuorotyypistä riippumatta autonomisen hermoston palautuminen nukkuessa oli parempi hyvää työn hallintaa kokevilla kuin muilla. Masentuneisuus, kohonnut verenpaine ja huonoksi koettu terveys olivat yhteydessä unihäiriöihin, joista tyypillinen oli yöllinen toistuva heräily. Kovasti stressaantuneilla oli kaksinkertainen riski unen saannin vaikeuksiin ja huonosti palauttavaan uneen kuin muilla. Palautumisen arviointi on tärkeä osa 24/7 yhteiskunnan työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa. Kova stressi ja huono palautuminen ovat yhteydessä mitattavissa oleviin autonomisen hermoston tilan sekä stressihormonien ja vuorokausirytmin säätelijähormonien erityksen muutoksiin. Uudet mittaustekniikat, kuten sydämen toiminnan rekisteröinti ja hormonien analyysi sylkinäytteistä, avaavat uusia mahdollisuuksia tiedon keräämisen monipuolisesti työntekijän todellisessa elinympäristössä

Menettelytavat hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakyvyn arvioinnissa

TOIMIA-suositu

Sydäntahdistinpotilaan työhön paluun tukeminen

Työvoiman ikääntyessä sydämen toimintahäiriötä potevien työntekijöiden määrä lisääntyy. Suomessa on nykyisin noin 30000 sydäntahdistinta tarvitsevaa henkilöä, joista noin 10 % on yhä mukana työelämässä. Sydäntahdistimia on aikaisemmin pidetty eläkeikäisen väestön sydänsairauksien hoitoon liittyvinä, mutta nykyään tahdistimia käytetään monien erilaisten sydänsairauksien hoidossa ja tahdistimia asennetaan yhä useammin myös nuorille henkilöille. Siten tahdistinhoidettujen työikäisten määrä lisääntyy jatkuvasti

Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä

Sähkömagneettisten kenttien aiheuttamat häiriöt ovat vain harvoin niin voimakkaita, että työntekijän ei ole mahdollista jatkaa työtään tahdistimen asentamisen jälkeen. On kuitenkin työtilanteita, joita tahdistimen saaneen työntekijän on vältettävä. Tässä opasvihkossa kuvataan lyhyesti mitä nämä häiriöt ovat, missä niitä voi esiintyä ja millaisia riskinarviointeja työpaikoilla voidaan tehdä

FireFit : Pelastajien hyvä fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö (1.vaihe)

Sisäasianministeriön pelastajien työssä selviytymistä selvittävän työryhmän väliraportin (2005) mukaan pelastajien terveyden ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen vaatii ripeitä toimia. Kehittämisen kohteiksi koettiin erityisesti fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntöjen yhtenäistäminen, kuntotestauksen laadun parantaminen, työterveyshuollon asiantuntemuksen käytön lisääminen sekä terveellisiin elintapoihin kannustavan toiminnan kehittäminen. FireFit-hankkeen tavoitteena oli kehittää pelastajille yhtenäinen ja laadukas tietokonepohjainen fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmä, johon sisältyisi mittaustulosten käsittelyn ohella myös palautteenantoja seurantamahdollisuus. Tavoitteena oli kokeilla menetelmän toimivuutta Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten ja heidän työterveyshuoltojensa toiminnassa. Järjestelmän teknisenä ratkaisuna käytettiin AinoActive Oy:n testausjärjestelmää, jonka Puolustusvoimien käyttöön kehitettyä rakennetta (MilFit) muutettiin pelastusalalle soveltuvaksi (FireFit). Hankkeeseen osallistuvilla pelastuslaitoksilla koulutettiin tutkimuksen alussa yhteensä 10 testaajaa käyttämään FireFit-ohjelmaa. Tämän jälkeen testaajat keräsivät FireFit-tietokantaan molempien pelastuslaitosten pelastajilta (N=86) seuraavat tiedot: 1) submaksimaalisella polkupyöräergometritestillä arvioitu maksimaalinen hapenkulutus, 2) tulokset savusukellusohjeen mukaisesti suoritetuista lihaskuntotesteistä, 3) vyötärön ympärysmitta ja painoindeksi, 4) tulokset selän sivutaivutus- ja dynaamisen tasapainon testistä sekä 5) suoritusaika, sykintätaajuus ja kuormittuneisuus tiedot ns. Oulun mallin mukaisesta savusukellustestiradasta. Lisäksi pelastajat vastasivat kyselytutkimukseen, jossa kartoitettiin tietoja elintavoista sekä arvioita koetusta työkyvystä ja koetusta terveydestä. Kerättyjen testitulosten perusteella hahmoteltiin perusteita ns. Pelastajan indeksille. Kehittämishankkeen aikana toteutettiin myös FireFit-ohjelmassa käytetyn submaksimaalisen polkupyöräergometritestin luotettavuustutkimus kannettavalla hengityskaasuanalysaattorilla (N=20). Fyysisten toimintakykytestien suorittaminen ja tulosten kerääminen FireFit-järjestelmällä onnistui parhaiten, mikäli testaajat olivat motivoituneita testaamaan ja pelastuslaitoksen johto antoi tukensa, sitoutui toimintaan sekä jossain määrin valvoi testausaikataulun toteutumista. Palautteen antamiseksi testaajat kokivat tarvitsevansa lisää koulutusta. FireFit-ohjelman ensimmäiseen versioon valitut fyysisen toimintakyvyn testit ja kehon koostumuksen arviointimenetelmät olivat yhteydessä ikään, koettuun työkykyyn ja terveyteen. Tästä linjasta poikkesi tasapainotesti, jonka luotettava käyttö vaatii lisää tutkimusta. Polkupyöräergometritestin luotettavuustutkimus osoitti FireFit-ohjelmalla suoritetun submaksimaalisen testin yliarvioivan maksimaalista hapenkulutusta keskimäärin 1,4% verrattuna mitattuun hapenkulutukseen. Tämä ero pieneni keskimäärin 0,2%:iin, mikäli pelastajan mitattu maksimaalinen sykintätaajuus oli tiedossa. FireFit-ohjelmaan valitut fyysiset toimintakykytestit kuvasivat turvallisesti ja luotettavasti pelastajien fyysistä toimintakykyä, työkykyä ja terveyttä. FireFit-ohjelmalla suoritettu submaksimaalinen polkupyöräergometritesti osoittautui riittävän tarkaksi menetelmäksi pelastajien maksimaalisen hapenkulutuksen arvioimiseksi. Ikään sidotun ns. "Pelastajan indeksin" muodostamiseksi tulisi kerätä lisää fyysisten toimintakykytestien tuloksia eriikäisiltä pelastajilta. FireFit-ohjelmaan tulisi jatkossa kehittää toimiva testaajien koulutusjärjestelmä sekä luoda helppokäyttöinen palaute- ja seurantajärjestelmä

Toimintamalli RF-kenttien aiheuttamissa tapaturmaisissa ylialtistumistilanteissa

Raportissa esitellyn toimintamallin avulla tapaturmaisiin, RF-kenttien aiheuttamiin ylialtistumistilanteisiin voidaan reagoida nopeasti ja oikein. Radiotaajuisille RF-kentille voi altistua esimerkiksi masto- ja kattotöissä sekä erilaisissa testaustilanteissa. Selkeät ohjeet auttavat käsittelemään poikkeavia altistumisia systemaattisesti koko riskinhallintaketjussa: työpaikoilla, työterveyshuolloissa ja tarvittaessa myös erikoissairaanhoidossa. Toimintaohjeiden avulla epäillyt ylialtistumistilanteet voidaan käsitellä avoimesti ja dokumentoidusti, jolloin työntekijän turvallisuus voidaan varmistaa ja mahdolliset terveyshaitat selvittää

FireFit - Pelastajien hyvä fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö

Työterveyslaitoksen vetämänä toteutettiin FireFit-Pelastajien hyvä fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö, kehittämishanke vuosina 2006-2007. Siinä luotiin pohja fyysisen toimintakyvyn arviointikäytännölle ja -järjestelmälle

Pelastajien motorinen toimintakyky ja liikkuvuus: FireFit – Fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantajärjestelmän kehittämisen 3. vaihe

Pelastajilla on paljon tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, vammoja ja oireita. Motorisen toimintakyvyn ja liikkuvuuden arviointiin ja siitä johdettuun harjoitteluun tulee kiinnittää huomiota vammojen ehkäisemiseksi. FireFit – Pelastajien fyysisen toimintakyvyn arviointijärjestelmän kehittämishankkeessa 3 kehitettiin FireFit-järjestelmän testaus-, palautteenanto-, harjoittelu- ja seurantaosien sisältöä. Hanke on jatkoa kehittämishankkeille 1 ja 2, joissa luotiin järjestelmän perusta sekä yksilöllinen palaute- ja harjoittelujärjestelmä. Tutkimuksen tuloksia ja suosituksia voidaan soveltaa FireFit-järjestelmän sekä pelastuslaitoksen ja työterveyshuollon toiminnan ja yhteistyön kehittämiseen

Operating model for managing accidental overexposure to RF-fields

In this project an operating model was developed to situations where occupational radio frequency (RF) field overexposure is suspected. The model gives guidance how to react quickly and correctly to possible overexposure situations. Clear instructions will help to deal with unexpected exposures systematically in the workplace, occupational health care and, if necessary, specialized care. In the project the whole process was taken into account from the technical measures to the occupational health service guidelines, medical examinations and communication at work. These guidelines allow the suspected overexposure situations to be dealt with in a transparent and documented way, so that the workers safety can be ensured and possible adverse effects detected